TELA 166§ lisäysesitys 24.8.2010
Lautakunta hyväksyy vuoden 2011 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen
vuosille 2012 - 2012 teknisen lautakunnan alaisten yksikköjen osalta.
"Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle erillisen lisämäärärahan myöntämistä linja-autolipun tunnin ajan voimassa olevan, ilmaisen siirto-oikeuden toteuttamiseen vuodelle 2011. Lahden seudullisen joukkoliikennelautakunnan 15.6.2010 lausunnon mukaan useissa kaupungeissa käytössä oleva vaihto-oikeus "nopeuttaa ja halventaa matkustamista sekä luo joukkoliikenteelle myönteistä imagoa." Ilmainen siirto-oikeus kohtelee etuna tasapuolisesti kaikkia väestöryhmiä, tekee joukkoliikenteestä houkuttelevamman vaihtoehdon myös satunnaiselle matkustajalle sekä edistää merkittävästi Lahden strategista tavoitetta D2: Tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne sekä erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. "
VALTUUSTOALOITE 17.5.2010: Lahden kaupungin peruskouluverkkoselvityksen täydentäminen vaihtoehtotarkastelulla ja vaikutusten arvioinnilla
Lahden kaupungin virkamiehistä koostuva kouluverkkotyöryhmä julkaisi 16.2.2010 selvityksen ´Lahden kaupungin peruskouluverkon kehittämislinjaukset’, joka pitää sisällään mm. seuraavat toimenpide-ehdotukset: Lyseon peruskoulun sulkeminen, Lyseon ja Salpausselän lukioiden yhdistäminen, Anttilanmäen koulun sulkeminen, Salinkallion koulun muuttaminen yhtenäiskouluksi, Metsäkankaan ja Kärpäsen koulujen yhdistäminen. Samoja tavoitteita on kirjattu myös kaupungin tuottavuusohjelman toimenpide-ehdotuksiksi.
Kouluverkkotyöryhmän raportissa kerrotaan, että ”työryhmän tehtävänä on Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti palveluverkon ja toimitilojen kriittinen tarkastelu perusopetuksen osalta taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteena työryhmällä on kullekin alueelle jäävien koulujen tehokas ja taloudellinen toiminta tilojen näkökannasta.”
Kouluverkkotyöryhmä ei ole raportissaan selvittänyt millaisia vaihtoehtoisia tarkasteluja esitettyjen toimenpiteiden rinnalla on vertailtu. Luottamushenkilöiden vaikutusvaltaa kouluverkkoasiassa kavennetaan tuntuvasti esittämällä vain yhdenlainen ratkaisu oppilaspaikkojen nykyistä tehokkaampaan jakautumiseen eri kouluihin. Työryhmän raportin kehittämislinjaukset ohjaavat voimakkaasti koulujen muuttamista suuremmiksi yksiköiksi, lähinnä tiloihin liittyvän tuottavuuden nojalla, ja kaventavat näin kaupungin palvelutarjontaa. Kouluverkkotyöryhmän selvityksessä ei pohdita esitettyjen toimenpiteiden vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin, koulujen ryhmäkokoihin, kaupunginosayhteisöihin tai asuinalueiden vetovoimaan ja kaupunkikuvaan. Kouluverkkoselvityksessä ei myöskään ole arvioitu, miten hyvin esitetyt toimenpiteet tukevat Lahden kaupungin strategiaa, jonka kautta voitaisiin arvioida myös toimenpiteiden välillisiä vaikutuksia kaupungin talouteen. Kaupungin tulevaisuuden kannalta olennaista on, kuinka hyvin kaupunki pystyy houkuttelemaan nuorta, työikäistä väestöä. Työikäisen väestön näkökulmasta kouluasiat ovat tärkeitä, koska työikäisellä väestöllä on yleensä lapsia. Kouluverkkotyöryhmän raportti ei anna riittäviä taustatietoja ja oikeita, vertailtavia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kouluverkkotyöryhmä täydentää raporttiaan vaihtoehtoisten toimenpiteiden tarkastelulla sekä selvityksellä näiden toimenpiteiden oletetusta vaikutuksesta oppilaiden kokemaan hyvinvointiin, ryhmäkokoihin, koulutarjonnan monipuolisuuteen, kaupunginosayhteisöihin, kaupunkikuvaan sekä Lahden vetovoimaan asuinkaupunkina. Lisäksi on arvioitava, kuinka hyvin eri vaihtoehdot tukevat Lahden kaupungin strategiassa esitettyjä päämääriä ja menestystekijöitä (A-F). Lisäselvityksessä on pohdittava myös oppilaaksiottoalueiden rajauksen vaikutusta kouluverkkoratkaisuihin. Edelleen esitämme, että kouluverkkotyöryhmän kokoonpanoa täydennetään Lahden Seudun Vanhempainyhdistys ry:n sekä Lahden kaupungin maankäytön edustajalla. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin käytetään asiantuntijoita kaupungin museon ja strategiapuolen edustajista sekä tarvittaessa myös muilta tahoilta.
19.4.2010 Valtuustoaloite: raitiovaunuliikenteen mahdollisuudet Lahden keskustan liikennejärjestelyissä
Me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme tutkimaan raitiovaunuliikenteen mahdollisuuksia keskusta-alueen liikenteen kehittämiseksi Lahdessa. Selvityksessä on tutkittava useamman raitiovaunuliikennöintitavan mahdollisuuksia ja kustannuksia keskusta-alueen liikenteen ongelmakohtien purkamiseksi. Erilaisia raitiovaunuvaihtoehtoja ovat mm. monorailit, pika- ja ilmaraitiovaunut sekä sähkömagneettijunat.
Pyydämme myös tutkittavaksi linjavaihtoehtoja, jotka yhdistävät keskusta-alueen tärkeät palvelulliset, logistiset ja kulttuuriset kiintopisteet toisiinsa. Näitä pisteitä ovat mm. rautatieasema, tori, urheilukeskus, satama, Sibeliustalo, pääkirjasto, kaupunginteatteri, Paavolan marketit ja TRIO. Tämä pystyttäisiin toteuttamaan esimerkiksi kahdeksikon muotoisella reitillä (liite 1: http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=en&msa=0&msid=102510140597033324210.00047f3d6cc7421128273&ll=60.986348,25.666466&spn=0.029682,0.077162&z=14 ). Tästä olisi välitön hyöty keskusta-alueen asukkaille ja Lahteen tulevilleturisteille.
Samalla on järkevää tutkia raideliikenteen laajentamismahdollisuuksia keskusta-alueen ulkopuolelle ja sen vaikutuksia hankkeen kustannustehokkuuteen (esim. keskussairaala, Messilä, Hollolan ja Nastolan kuntakeskukset) sekä erityyppisiä rahoitusratkaisuja hankkeen toteuttamiseen mm. erilaisten hankerahojen, tukien ja yritysrahoituksen yhdistelmiä. Tuleva matkakeskus voisi toimia myös raitiovaunuliikenteen logistisena solmukohtana, josta matkustajavoi vaihtaa sujuvasti liikennevälineestä toiseen. Jos ajatusta raideliikenteen kehittämisestä viedään tarpeeksi pitkälle, voidaan koko keskusta-alueen maankäyttö suunnitella raideliikenteen tuomista mahdollisuuksista ja rajoitteista käsin.
Esimerkkikaupunkeina hankkeelle voisi käyttää vaikka Saksan Freiburgia pikaraitiovaunuteineen tai Ruotsin Uppsalaa ilmaraitiovaunusuunnitelmineen. Freiburg on pinta-alaltaan nykyisen Lahden kokoinen ja Uppsala vuorostaan karkeasti Päijät-Hämeen kokoinen kaupunki. Freiburgissa on Lahteen nähden kaksinkertainen asukasluku, mutta Uppsalan asukasluku jää vähän alle Päijät-Hämeen asukasluvun. Esimerkkikaupunkeja voidaan vertailla Lahden/Päijät-Hämeen kanssa mm. maankäytön ja asukasluvun raitiovaunuliikenteelle asettamien reunaehtojen tarkastelussa sekä maankäytön kokonaisvaltaisessa optimoinnissa julkisen liikenteen näkökulmasta käsin.
Lahti tarvitsee kipeästi rohkeutta tehdä uudenlaista maankäytön ja liikkumisen politiikkaa.Raitioliikenteeseen perustuva keskusta-alueen liikenne olisi vahva näyttö siitä, että kaupunkimme on ympäristökaupungin statuksen arvoinen ja todellinen edelläkävijä Suomessa.
19.1.2010 Lautakunta-aloite (TELA):
Keskusta-alueen maksuttomien pysäköintipaikkojen muuttaminen maksulliseksi
Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.1.2010 kauppatorin asemakaavamuutoksen, joka tähtää maanalaisen pysäköintialueen rakentamiseen torikannen alapuolelle.
Me teknisen lautakunnan jäsenet esitämme, että kaikki kaupungin omistamat keskusta-alueen maksuttomat pysäköintipaikat tulee muuttaa maksulliseksi, jotta keskitetyn ja maksullisen pysäköinnin järjestämisen edellytyksiä sekä maksujen tason vaikutusta pysäköintimääriin ehditään selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloitusta.Tällä hetkellä maksuttomia pysäköintipaikkoja löytyy runsaasti mm. linja-autoaseman sekä pääkirjaston alueelta.
14.12.2009 Valtuustoaloite:
Energiatehokkuuteen panostettava peruskorjausten yhteydessä
Lahti hyväksyi kesäkuussa kunnianhimoisen strategian, jossa on asetettu tavoitteeksi mm. puolittaa Lahden kasvihuonepäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Strategiassa todetaan mm. seuraavaa: ”Kaupunki parantaa oman toimintansa energia- ja materiaalitehokkuutta sekä tukee ja ohjaa asukkaita ja muita toimijoita toimimaan ympäristöystävällisesti.”
Lahden kasvihuonepäästöistä 72 % tulee sähkön ja lämmön tuotannosta. Pelkästään rakennusten lämmittäminen aiheuttaa kolmanneksen Lahden kasvihuonepäästöistä. Kiinteistöjen energiankäytön tehostaminen on siten erittäin merkittävä asia kehitettäessä kaupunkiympäristöä ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. Lahden kaupunkikonserni omistaa mm. Tilakeskuksen ja Lahden Talot Oy:n kautta merkittävän määrän rakennuksia, joiden energiatehokkuuteen se voi vaikuttaa.
Rakennukset jaetaan nykyään energiatehokkuusluokkiin A-G, missä A on energiatehokkuudeltaan vähän kuluttava ja energian kulutus kasvaa mentäessä kohti G-luokkaa. Esimerkiksi Lahden Talot Oy:n kiinteistöistä suurin osa on D- tai E-energiatehokkuusluokassa. Kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisen tavoite vuoteen 2025 mennessä edellyttää kuitenkin uuden energiatehokkaamman rakentamisen lisäksi puuttumista vanhojen kiinteistöjen energian käyttöön. Suurin osa kiinteistöistä tulee olla A-, B- tai C-luokassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää energiatehokkuuden nykyistä parempaa huomioimista peruskorjausten yhteydessä. Jokaisessa peruskorjauksessa tulee energiatehokkuusluokkaa pystyä parantamaan vähintään kaksi luokkaa paremmaksi. Tämä kasvattaa peruskorjausten kustannuksia, mutta lisäinvestoinnit maksavat itsensä pidemmällä aikavälillä takaisin pienentyneinä sähkö- ja lämmityskuluina.
Energiatehokkuutta lisättäessä on kuitenkin käytettävä järkeä. Emme halua lisää homeongelmia, vaan uutta tekniikkaa käyttäviä ilmastointiratkaisuja, älykästä valaistusta, parempaa ja hengittävää eristystä, kattopinta-alan hyödyntämistä energian tuotannossa sekä vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä, kuten maa- ja järvilämpöä. Panostamalla uuteen ympäristötekniikkaan peruskorjausten yhteydessä houkuttelemme alueellemme niin uusia kuin vanhojakin ympäristöalan yrittäjiä ja osaajia, eli juuri niitä joista haluamme Lahden olevan tunnettu tulevaisuudessa.
Lahden kaupunki on sitoutunut energiankäytön tehostamiseen solmimalla kahdenvälisen energiatehokkuussopimuksen (KH 422§ 30.6.2008) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Me allekirjoittaneet haluamme, että Lahden kaupunki ottaa energiankäytön tehostamisen keskeiseksi kiinteistökannan hallinnan periaatteeksi, eikä pitäydy vain velvoitteena olevien energiakatselmusten laatimisessa. Siten on perusteltua, että Lahden kaupunki laatii pikimmiten ohjeistuksen energiatehokkuuden lisäämisestä osana kiinteistöjen peruskunnostuksia.
