OLEN KAUPUNKILAINEN

Synnyin Turussa 3.10.1979. Turkulaisuuteni jäi kuitenkin melko kevyelle asteelle, sillä muutimme Vantaalle ollessani alle vuoden ikäinen. Olen asunut Vantaan Tikkurilassa koko lapsuus- ja nuoruusvuodet parikymppiseksi saakka. Minulla on kolme vuotta nuorempi veli.

Lahteen, nykyiseen kotikaupunkiini, muutin opiskelujen perässä (Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos) ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja kahden vuoden jälkeen takaisin pääkaupunkiseudulle. Tuolloin en viihtynyt kolkoksi kokemassani Lahdessa, mutta poismuuttohalukkuuteen vaikuttivat myös muut, henkilökohtaiset tekijät. Vuoden 2004 lopulla maisteriopintojen ollesa loppusuoralla sain tarjouksen jatko-opiskelupaikasta Lahdessa. Otin tehtävän vastaan. Samaan aikaan myös elämäntilanteeni muuttui niin, että muutto Lahteen tuntui luontevammalta.

Kotiosoitteeni on ollut Lahdessa joulukuusta 2004 lähtien. Olen näiden vuosien aikana ehtinyt asua monessa kolkassa Lahdessa: Hennalassa, Mukkulassa, Kivimaalla sekä Jalkarannassa. Perheemme on asunut Heinlammintien 50-luvun paritalossa sekä nyt 70-luvulla rakennetussa paritalossa Kankolassa.  Pienten lahtelaisiksi syntyneiden lasten äitinä suhtaudun nyt kaupunkiimme aivan eri tavalla: minä viihdyn täällä! Ehkäpä olen nyt kasvattanut juuret syvälle päijäthämäläiseen kulttuurimaisemaan?


OLEN ÄITI

Lapseni, tyttö ja poika, syntyivät 25.6.2007 ja mullistivat kerralla koko siihenastisen elämän. Kaksosten odotus oli ollut loppuvaiheessa rankkaa, mutta meillä kaikki meni tosi nappiin ja ilman vaikeuksia. Kahden heti syntymästään aivan erilaisen yksilön kohtaaminen on kuitenkin jotakin, jota on vaikea kuvitella etukäteen. Hämmästelemme vieläkin usein sitä, että perheeseemme tupsahtivat tuollaiset tyypit!

Nyt äitinä ymmärrän paikkani sukupolvien ketjun yhtenä linkkinä. Minulle äitiys tarkoittaa uskallusta astua virtaan, jossa tilanteet, kehitysvaiheet ja ihmisten väliset suhteet muuttuvat jatkuvasti - lapset ja aikuiset kasvavat, ihmissuhteet eivät pysy muuttumattomina. Läsnäolo on todella tärkeää, sillä kaikkein rikkaimpia ovat ehdottomasti he, joilla on aikaa.

Vanhemmuus ei ole omistussuhde vaan turvallisen saattajan ja kuuntelijan rooli.


OLEN TUTKIJA

Biologia tai ympäristötieteet eivät olleet ainoita kiinnostuksenkohteitani nuorena. Lukioikäisenä haaveilin myös filosofian tai psykologian opinnoista, mutta käytännönläheiset luonnontieteet veivät kuitenkin voiton. Isäni on ollut luontosuhteeni innoittaja, retket mustikkametsään jo pienenä saivat minut jollakin syvällisellä tavalla kunniottamaan ja ihailemaan luontoa.

Väitöskirjatutkimusta olen tehnyt 2005 vuodesta lähtien ja piakkoin se alkaa olla valmiina. Ennen kaupunkiekosysteemien ravinnetaloutta käsittelevää väitöskirjatyötäni olen tutkinut mm. geneettisesti muunneltujen koivujen lehtikarikkeen hajoamista ja sen vaikutuksia maaperäeliöstöön - siis tehnyt eräänlaista GM -kasvien ekologista riskinarviointia. 

Tutkijan työtä voisin tehdä myös joskus tulevaisuudessa, sillä nautin tiedon etsimisestä, työstämisestä ja kirjoittamisesta sekä työhön sisältyvästä tavanomaista suuremmasta vapaudesta ja itsenäisyydestä. Tällä hetkellä teen kuitenkin intohimoisesti kaupunkitasoista kestävän kehityksen työtä, jonka valtava työsarka ja loputtomat mahdollisuudet ovat vieneet minut mennessään. Joskus tulevaisuudessa voisin kuvitella myös perustavani oman yrityksen, sillä minua kiinnostaisi hyödyntää tutkimustietoa sekä kaupunkikehittämisen uusia virtauksia käytännössä esim. viherrakentamisen alueella.