Kaupunkilainen 4/2011, GreenCity -näkökulmasta
Urbaani ratas pyöräyttää designia kaduille


ESS Vierailija 21.10.2011 ja UL lokakuu 2011, GreenCity -näkökulmasta
GreenCity on vasara ja nauloja


ESS Vierailija 18.9.2011, GreenCity -näkökulmasta
Kestävän kehityksen Eurooppa

Euron kriisin velloessa tuntuu kaukaiselta tai epätodelliseltakin todeta, että Euroopassa on linjauksia, joiden perusteista suurin osa valtiosta on yksimielisiä. Kestävän kehityksen ja vihreän talouden poliittisista perusperiaatteista voi kuitenkin sanoa näin. Eurooppa-neuvosto hyväksyi kestävää kehitystä vahvasti korostavan Eurooppa 2020 –strategian kesällä 2010, Kreikan ensimmäisen lainaerän nostamisen aikoihin. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on nopeuttaa unionin uusiutumiskykyä globaalin talouden puristuksessa. Strategia pyrkii irtautumaan talouskriisistä vaikuttamalla taustalla piileviin rakenteellisiin ongelmiin: alhaiseen työllisyysasteeseen ja matalaan tutkimus- ja tuotekehitysaktiviteettiin. Suomi on kansallisella tasolla sitoutunut strategian 20/20/20 tavoitteen mukaisesti vähentämään 20 % kasvihuonepäästöistä (vuoden 1990 tasosta), lisäämään energiatehokkuutta 20 % sekä tuottamaan uusituvilla energialähteillä 20 % energian tarpeesta vuoteen 2020 mennessä.

Eurooppa 2020 –strategia ei kykene ratkaisemaan velkakriisiä, vaan strategian tavoitteena on kasvattaa Euroopan kilpailukykyä tukemalla kestävämpiä, uuden ajan markkinoita. Se pyrkii luomaan raamit älykkäälle, kestävälle ja sosiaalisesti hyväksytymmälle kasvulle: erilaisten valtioiden ja niiden kansalaisten mahdollisuudelle luoda ja tuoda näkemyksiään tulevaisuuden Euroopasta. Yhteiset ympäristöhaasteet on mahdollista kääntää liiketoiminnan vahvuuksiksi tai osaksi kuntien tuottavuusponnisteluja tehostamalla materiaalien ja energian käyttöä.

Kunnat ja maakunnalliset toimijat ovat Euroopan laajuisten strategioiden merkittävin toteuttajataho. Strategian tavoitteet toteutuvat tai kuihtuvat kuntien kehityksen mukana. On siten ensiarvoisen tärkeää, että kunnat osallistuvat keskusteluun Euroopan ja maailmanlaajuisten strategioiden tavoitteista ja toteuttamismahdollisuuksista. Paikallishallintojen välisten keskusteluiden keskiössä on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ääni ICLEI (International Governments for Sustainability). Lahti, etenkin Lahden seudun ympäristöpalvelut, on vuosien ajan osallistunut aktiivisesti useiden kansainvälisten kestävän kehityksen järjestöjen toimintaan. Lahdesta on aikojen saatossa viety vesistön kunnostukseen ja jätehuoltoon liittyvää ympäristöosaamista maailmalle, ja maailmalta on opittu paljon tarpeellista kunnan eri toimialojen kehittämiseksi. Viime vuosina Lahden painoarvo ICLEI -järjestössä on noussut entistä merkittävämmäksi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran hallituksen jäsenyyden ansiosta. Lahden kansainväliset suhteet ovat kasvaneet myös uusille urille elinkeinoelämän verkottuessa vauhdilla mm. Kiinassa ja Venäjällä. Talouden tämänhetkisestä epävarmuudesta huolimatta kuntien pitkäjänteinen kehittäminen sekä maailmanlaajuinen verkottuminen kylvää uuden kasvun siemeniä.





ESS Vierailija 9.6.2011, GreenCity -näkökulmasta
Hitaasti kiiruhtaen autottomaan keskustaan

Lahden kaupunginvaltuusto päättää 13.6. merkittävistä asioista Lahden tulevaisuuden kannalta. Valtuusto tulee ottamaan kantaa Lahden keskustan yleissuunnitelmaan (ns. keskustavisio II) sekä torinaluspysäköinnin rakentamisehtoihin.  Valtuustolta haetaan nyt mandaattia Lahden keskustan kehittämisen isoihin linjaratkaisuihin: aiempia suunnitelmia laajemman autottomaan keskustakehän toteuttamiseen sekä eri kulkumuotoja sujuvammin yhdistävämmän matkakeskuksen periaateratkaisuun.  Lahti olisi viimein saamassa Aleksista oikean kävelykadun tynkäratkaisujen sijasta.

Paljon puhuttanut toriparkki on osa uutta keskustasuunnitelmaa. Toriparkki on investointi yksityisautoiluun, mutta sen tarkoituksena on vapauttaa keskustan arvokasta maanpintaa kävelylle ja pyöräilylle. Toriparkkiin ollaan siirtämässä 170 nykyisin keskustan katujen varsilla sijaitsevaa pysäköintipaikkaa.  Tämä tarkoittaa yli 2000 m2 pinta-alaa kaupungin keskustassa käytettäväksi johonkin muuhun kuin autojen parkkeeraamiseen: katukahviloille, turvallisille pyöräkaistoille, katutaiteelle?

Uuden keskustavision ja liikennepoliittisen ohjelman filosofiana on kehittää Lahden kaupungin keskustaa hitaimman, eli kävelijän, ehdoilla. Tämä on kiireisessä maailmassa oikeastaan aika vallankumouksellinen ajatus, jonka merkitystä keskustassa liikkuvan ihmisen kokemusmaailmaan emme ehkä vielä osaa ajatella. Nopearytminen ja meluisa autoliikenne viedään keskustakehälle, ja ydinkeskustaan tuodaan tilalle ihmisen mittakaavaista toimintaa. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne nousevat katukuvassa aiempaa tärkeämmin esille. Lahden satama on hieno esimerkki siitä, millaiset mahdollisuudet alueella on kehittyä, kun siihen halutaan uskoa. Todellakin, Lahden kestävä kasvu edellyttää kaupungin jämäkkää roolia alueidenkäytön suunnittelussa, uskoa suunnan näyttäjänä toimimiseen.
Kaupungin keskustat tarjoavat jatkossakin sellaista urbaania ympäristöä, jossa ihmisten kohtaaminen voi tapahtua myös muussa kuin kuluttajan roolissa. Keskustaan voi syntyä myös aivan uusia palvelu- ja ajanviettomahdollisuuksia. Lisärakentamisella voidaan luoda visuaalisesti kiinnostavaa tilaa ja lisätä keskustan vetovoimaa. Alatorin rakentamiseksi on esitetty jo useita erilaisia ajatuksia tornitaloista talvipuutarhaan. Voisiko alatorilla ravintola Metron kyljessä olla uuden ajan moderni kauppahalli? Uusi viherkattoinen luomukauppahalli tuijottelisi sieltä hyväntahtoisesti vastapäistä vanhaa kauppahallia ja torin poikki tepastelevia ihmisiä.
Keskustan kehittäminen saa uutta potkua WDC 2012 designvuodesta. Lahden kaupunki on sitoutunut jalostamaan keskustaideoita yhteistyössä asukkaiden kanssa. Nyt on päättäjien aika ratkaista, laitetaanko keskustan kehittämisen raamit paikoilleen ja ryhdytään hommiin. Kaikki tiet vievät lopulta keskustaan, kuten keskustaisäntä Timo Taulo toteaa.



UL 21.5.2011, GreenCity -näkökulmasta
Yleiskaava tavoittelee kestävää kasvua



ESS Vierailija (maaliskuu 2011), GreenCity -näkökulmasta
Ranta-Kartanon uusi tuleminen

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä odottava Ranta-Kartanon kaava on viettänyt viime kuukaudet hiljaiseloa julkisuudesta. Valtuuston yhden äänen enemmistöllä kesäkuussa 2009 hyväksytty asemakaava herätti aikanaan kovaäänisen vastustuksen Lahdessa. Aktiiviset kaupunkilaiset keräsivät tuhansien nimien adressin linja-autoaseman alueelle suunniteltua kerrostaloaluetta vastaan. Ranta-Kartanon kaavassa eniten vastustusta herätti uuden rakentamisen pinta-ala, joka koettiin liian massiivisena. Muita vastustamisen syitä olivat mm. ilmaisten parkkipaikkojen häviäminen keskustasta, oletettu liikennejärjestelyjen vaikeutuminen, makuerot arkkitehtuurin suhteen ja toisaalta, monien silmissä myös riittämättömät kerroskorkeudet aivan keskusta-alueella. Asemakaavaa on useista vasta-argumenteista huolimatta kuitenkin valmisteltu huolellisesti. On melko epätodennäköistä, että kaavavalitukset kaatavat Ranta-Kartanon kaavan KHO:n käsittelyssä.

Vetäkää henkeä! Nyt on aika aloittaa uusi keskustelu Ranta-Kartanon alueen tulevaisuudesta. Rakennetaan tästä keskustan uudesta kaupunginosasta niin hyvä kuin se nykytietämyksellä ja -tekniikalla on mahdollista. Alueen rakentamissuunnitelma voi olla myös avoin haaste suomalaiselle rakennusteollisuudelle: kaupungin omistamalla ydinkeskustan alueella rakentamiselta voidaan vaatia energiatehokkuutta, laatua ja keskimääräistä tasokkaampaa visuaalista ilmettä.   Asemakaavan mukana hyväksytyissä rakennustapaohjeissa on linjattu lukuisia laatuvaatimuksia mm. alueen esteettömyydestä ja rakennusten pintamateriaaleista (puu, lasi) aina matalampien osien viherkattovaraukseen asti. Pian käynnistyvä korttelikohtainen suunnitteluvaihe on äärimmäisen kriittinen näiden linjausten toteuttamisen suhteen.

Lahden kannattaa käyttää viisaasti tämä tuhannen taalan paikka. Uudenlainen energiatehokas, arkkitehtuuriltaan ennakkoluuloton yhtenäinen alue aivan kaupungin ydinkeskustassa on valtakunnallisesti kiinnostava mahdollisuus. Kertaheitolla Lahti voi jysäyttää itsensä uudenlaisen ympäristötehokkaan rakentamisen keskiöön: mm. Lanssikadun matalaenergiapilotin rohkaisemana edettäisiin kokonaisen uuden kaupunginosa-alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tehdään Ranta-Kartanosta 0-energiarakentamisen mallialue! Alueen jatkosuunnittelussa voisi selvittää lisää mm. puurakentamisen mahdollisuuksia, keskitettyä jätehuoltojärjestelmää sekä hulevesien käsittelyä paikallisesti viherkattojen ja sadevesipuutarhojen avulla.

Pohjavesialueen ja entisen kaatopaikan päällä sijaitseva Ranta-Kartano on kuitenkin monella tapaa haasteellinen kohde, varsinainen rakentamisen ”wicked case”. Energiatehokkuuden lisäksi keskeistä on huomioida rakentamisen aikaiset vaikutukset sekä pinta- että pohjavesiin. Ranta-Kartano on myös poikkeuksellinen keskeisellä paikalla kunnallisteknisessä verkostossa. Suunnittelualueen poikki kulkee mm. keskustan ja pohjoisen Lahden päärunkoviemäri, keskustan hulevesiverkoston runkolinja ja suuri määrä erilaista kaapelointia. Alueen toteuttaminen muuttaa huomattavasti keskustasta länteen suuntautuvan liikenteen järjestelyjä nykyisen Jalkarannantien liikenteen jakautuessa kahtia alueen reunoille kapeammille väylille. Erilaiset fyysis-sosiaalis-ekonomiset haasteet tekevät Ranta-Kartanosta hyvin kiinnostavan kohteen. Alueen tarkempaan suunnitteluun ja toteuttamisen valvontaan tarvitaan vahvaa yhteistyötä eri asiantuntijatahojen välillä.

”Kaupunkia kehitetään asukkaita ja yrityksiä houkuttelevaksi paikaksi rakentamalla esteettisesti korkeatasoista ympäristöä.” kertoo Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma APOLI. Ranta-Kartanosta voisi tulla Lahden keskustan hauskin alue, kaupungin väriläiskä. Muotoiluvuoden (WDC2012) imussa voidaan osallistuvasta suunnittelusta oppia paljon arvokasta, joka heijastuu myös Ranta-Kartanon toteuttamiseen. Ehkäpä tulevat rantakartanolaiset pääsevät ideoimaan asuinkortteleidensa tarkemmat pihasuunnitelmat. Julkisivuiltaan yhtenäinen arkkitehtuurinen linja voisi siten kätkeä sisälleen yllätyksen: asukkaiden suunnittelemat korttelipihat poikkeaisivat tunnelmaltaan ja värimaailmaltaan jännittävällä tavalla toisistaan. Kaupunkilaisista koostuva designraati voisi puolestaan arvioida vaikkapa julkisten alueiden valaistussuunnitelman. Vuorovaikutteinen ja avoin suunnittelu lisää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta kaupungissa. Sulje silmäsi ja kuvittele: millaisena sinä näet Ranta-Kartanon bulevardin kävellessäsi torilta kohti satamaa?




ESS Vierailija 6.2.2011, GreenCity -näkökulmasta
Ympäristökaupungiksi, mutta miksi?

Lahti haluaa tulevaisuudessa olla ”Suomen johtava ympäristökaupunki”, ”kokonaisvaltainen kestävän kehityksen edelläkävijä” ja ”kasvava ja elinvoimainen kaupunki”. Onko kaupungin 2009 hyväksytystä strategiasta poimittu määrittelyrimpsu strategista sanahelinää vai aitoa kehittymisen tahtoa ilmaiseva kannanotto? Kärkevämpien kasvun kriitikoiden mielestä ympäristöystävällinen kasvu on mahdottomuus, Lahdessa uskotaan kuitenkin toisin.

Lahden alueen elinkeinorakenne on ollut murroksessa koko 1990 –luvun laman  jälkeisen ajan, josta arkisen kouriintuntuvalla tavalla kertoo maakuntamme keskimääräistä korkeammaksi jääneet pitkäaikaistyöttömyyden luvut. Globaalin kilpailutilanteen aikaansaama rakennemuutos ja perinteisten teollisten työpaikkojen väheneminen on heijastunut lahtelaisten perheiden elämään ja koko tunnelmaan kaupungissa. Tulevaisuuden hyvinvointivaltion rahoituspohjaa leimaa edelleen epäennustettavuus ja riippuvuus maailman isojen talousmahtien kehityksestä, mutta myös huutava tarve rakentaa uusia menestystarinoita, ei uusia ”nokioita” vaan luovia ja ketteriä verkostoja. Lahden alue ponnistelee kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassaan maailmalle muutamien keihäänkärkien varassa: ympäristöteknologia, teollinen muotoilu ja käytäntölähtöiset innovaatiot vaikuttavat myös kivijalkaklustereiksi kutsuttujen teollisuuden isompien yritysryppäiden toimintaan. Lahden alue on siten sisäistänyt Suomen brändityöryhmän unelman jo ennen sen syntymistä. Tavoitteemme lähtevät väestön ikä-, koulutus- ja tulotason sekä korkeakoulukentän isojen muutospyörteiden huomioon ottaen varsin kaltevalta perustalta.  Vahvassa etunojassa onnistumme ehkä kipuamaan mäen harjanteelle ja luomaan matkalla riittävästi uusia työpaikkoja. Tähän tarvitaan suomalaisen elinkeinoelämän muutosvalmiuden lisäksi tiukkaa valtakunnallista edunvalvontaa ja valtion suosiollista silmää alueen kehityksen kannalta, sekä aivan erityisesti kaupungin rohkeutta panostaa strategisesti keskeisiin asioihin. Julkinen liikenne on alueen asukkaiden mielestä kaikkein kipeimmin isoja uudistuksia kaipaava kohde.

Lahden ympäristöosaaminen on juurevaa ja monialaista. Se kasvaa pitkän linjan ekologisesta tutkimuksesta, alueen asukkaiden kiinnostuksesta omaan elinympäristöönsä ja yritysten halusta olla mukana tukemassa ympäristön kunnostustoimenpiteitä. Keskusteluissa kaupungin eri organisaatioiden ja ympäristöasioiden kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa olen huomannut, että jokainen tuntuu määrittelevän itsensä ympäristökaupungin keskiöön. Se kertoo vastaan panemattomalla tavalla siitä, että lahtelaiset ympäristötoimijat ovat ylpeitä omasta työstään. Lahden GreenCity -ohjelman tavoitteena on nostaa tämä terve ylpeys koko kaupungin yhteiseksi vireeksi ja toiminnaksi sekä hilata kunnianhimon tasoa kauttaaltaan ylöspäin. Tämän voimme tehdä vain yhdessä. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että määritelmä ympäristökaupungin syvällisemmästä olemuksesta - tulevaisuuden tavoitetilasta - on vielä osin keskeneräinen. Taustalla olevien näkemyserojen esiin tuominen on elinehto teknologiaoptimisen yrityskentän, akateemisen ympäristöntutkimuksen ja ympäristönsuojelua elämäntapavalintojen kautta edistävien asukkaiden mahtumiselle samaan leiriin. Virkamiesvalmistelun ja päätöksenteon tulee ohjata samaan maaliin, tiedostaen samalla, että kapeakärkinen strategia vaatii valintojen tekemistä. Terveen ylpeyden lisäksi kaupunkiseutumme kestävään kehitykseen tarvitaan annos nöyryyttä, kykyä havainnoida asioita toisen näkökulmasta. Ehkä eri toimijat eivät olekaan niin kaukana toisistaan kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa. Ympäristökaupungin arvonimi ansaitaan jonakin päivänä, jonkun toisen sanomana.