2012
ESS 11.2.2012
Valtaa päättäjille ja yhteisöille
Kaikki nämä esitykset tulevat varmasti tarpeeseen, jos niillä voidaan palauttaa asioiden oikeat mittakaavat poliittisessa keskustelussa. Lahden kiihkeimmän poliittisen keskustelun ajautuminen pieniin yksityiskohtiin (esim. toriparkki, Kiveriön kirjasto, Aleksanterinkadun kävelykatusuunnitelmat) vie huomion kokonaisuuksilta ja muutosten mahdollisuuksilta. Suuret linjaratkaisut lipuvat ohi valtaosalta päättäjiä sekä asukkaita ja niiden jäsentäminen jää liian usein vain virkamiesten vastuulle.
Näin ei tarvitse olla. Moniulotteisten ja muuttuvien kokonaisuuksien hallinta poliittisessa päätöksenteossa tulee kuitenkin olemaan jatkossakin hankalaa. Luottamushenkilöiden mittauttaessa neljän vuoden välein kannatuksensa kysytään suurta rohkeutta ikävien yksittäisten päätösten läpiviemiseen. Kaikkia ei voi miellyttää, joskus ei voi miellyttää ketään. On selvää, että erityisesti palveluiden järjestämisen osalta rohkeutta uusien toimintamallien kokeiluun on tulevaisuudessa löydyttävä entistä rivakammin. Yksilön kokemien palveluiden laatu ei tulevaisuudessa välttämättä heikkene, jos onnistumme luomaan ketterämpiä tapoja tuottaa palveluita. Tarkasteltaessa esim. Lahden kaupunginosien tulevia palvelukeskittymiä, emme päätäkään enää vain koulujen ja kirjastojen rakentamisesta, vaan monimuotoisista ja muunneltavista yksiköistä.
Luottamushenkilöjohdon trimmaamisen ohella katse kohdistuu myös kaupungin viranhaltijaorganisaatioon sekä erilaisiin kansalaisvaikuttamisen keinoihin. Uusi Kunta – kuntajakoselvityksessä vuoden 2010 aikana esitettiin ajatus uuden kunnan eri kaupunginosiin perustettavista lautakunnista. Ajatus haudattiin Uusi Kunta –raportin mukana, ainakin toistaiseksi. Minusta voisimme pohtia uudelleen olisiko kaupunginosalautakunnissa/toimikunnissa jotakin järkeä Lahden kaupungin palveluiden kehittämisen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Esim. Lahden kaupungin yleiskaavan 2025 alueelliset yleisötilaisuudet loppuvuodesta 2011 keräsivät paljon oman lähiympäristön kehittämisestä kiinnostuneita kuulijoita. Kaupunginosien kehittämistä on tehty yhteistyössä asukkaiden kanssa myös Ostari –lähiöohjelmassa vuosina 2009-2011 sekä Lahden seudun ympäristöpalveluiden ylläpitämässä Aluekummitoiminnassa jo kymmenen vuoden ajan. Juuri käynnistetty Kaupunginosista kyläyhteisöjä –hanke on myös lupaavalta tuntuva avaus.
Asukkaiden vastuuta ja valtaa oman lähiympäristön ja palvelurakenteen suunnittelussa voisi entisestään kasvattaa. Lahteen voisi perustaa vaikkapa 5-8 aluetoimikuntaa (esim. suuralueittain läntinen, itäinen, eteläinen ja pohjoinen sekä keskusta), joille annettaisiin selkeä rooli oman alueensa kehittämiskysymysten pohtimisessa. Käytettävissä olevat rajalliset resurssit ohjaisivat keskustelua ennen pitkää myös asioiden tärkeysjärjestykseen asettamisen ja kokonaisuuksien äärelle. Paikallisten yhteisöjen voiman ja vastuun elvyttäminen voisi kehittää kaupunginvaltuuston ja –hallituksen roolia strategisina, kaupunkitasoisesti asioita linjaavina päätöksentekoeliminä.
Saara Vauramo
lahtelainen kaupunginvaltuutettu (vihr)
UL 28.1.2012
Kaupungin strategian kannalta kenties merkittävin asiakirja, uusi yleiskaava 2025, on pääpiirteiltään luottamushenkilöiden toiveiden mukainen ja herättää vain vähän ristiriitoja. Tämä on pääteltävissä siitä, että kiivaimmaksi keskustelun aiheeksi yleiskaavan lopullisen hyväksymisen tiellä ovat nousseet pienenä yksityiskohtana vain uudet suojelualue-esitykset ja Teivaanrinteen rakentaminen (UL 11.1.2012 ja 18.1.2012). Aivan kuten kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien valtuustoryhmät esittivät vastineessaan vihreille luottamushenkilöille (UL 18.1.2012), on kaupungin luonnonympäristöjen ensisijainen merkitys toimia kaupunkilaisten virkistysympäristöinä.
Luonnonympäristöltään arvokkaiden alueiden nostaminen suojelustatukseen ei vähennä alueiden terveellistä ja turvallista käyttöä, sillä niitä voidaan asian edellyttävällä tavalla myös hoitaa. Esim. lenkkipolkujen päälle kaatuvia puita voidaan hyvin kaataa myös suojelualueilta. Metsätuholaisten ja suojelualueiden rinnastaminen toisiinsa on tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa. Mm. kirjanpainajaa (Ips typographus) tavataan lähinnä suurehkoilta myrskyvahinko- tai hakkuuaukioilta. Näitä tuholaisvahinkoja voidaan suojelualueillakin ennaltaehkäistä ja rajoittaa. Kirjanpainajan levittäytyminen Etelä-Suomessa ei ole tapahtunut metsien suojelualueiden vuoksi, vaan kahden hyvin lämpimän kesän seurauksena. On todennäköistä, että ilmaston lämpeneminen lisää tuhohyönteisten määrää metsissä. Tällä riskillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, lisätäänkö Etelä-Suomeen vähäisiä määriä luonnontilaisempia metsäalueita. Sen sijaan avohakkuut todennäköisesti kasvattavat tuholaisriskiä.
Luonnontilaisilla ja luonnollisesti uudistuvilla metsillä voi olla tärkeä merkitys kaupunkilaisten luontosuhteen edistäjänä ja oppimisympäristönä. On olennaista, että kaupunkilaiset voivat lähiympäristössään tutustua alueisiin, joiden hoitoon vaikuttavat vähemmän metsätalouden hyvän puutuotannon periaatteet. Esimerkiksi Nuuksion merkitys Helsingin seudun asukkaille on korvaamattoman arvokas. Vihreät luottamushenkilöt ovat puoltaneet Lahden yleiskaavan uusia suojelualueita myös siksi, että sen viesti luonnontilaisen ympäristön arvostuksesta on tärkeä.
Lahden kaupungin linjaukset asumisen, elinkeinoelämän sijoittumisen ja luonnonympäristöjen suhteen on sovitettu pian päätöksentekoon tulevassa yleiskaavassa pääpiirteissään hyvin. Kaupungin ekotehokkuuden näkökulmasta tiiviin, lähipalveluiltaan riittävän ja joukkoliikennettä suosivan asutuksen lisääminen sekä kaupan hajasijoittamisen estäminen ovat avainkysymyksiä. Tulevina valtuustokausina voidaan tarkentaa yleiskaavan linjauksia viheralueiden osalta. Valmisteilla olevassa Lahden kaupungin viheralueohjelmassa selvitetään ihmisen kannalta tärkeimpien toimintojen – ekosysteemipalveluiden – ja viheralueiden hoidon välistä suhdetta. Tämän keskustelun siivittämiseksi kinastelu suojelualueista voi olla arvokas.
Lahden vihreä valtuustoryhmä
