KV 5.3.2012
32§ Sote 2015 –toimenpidesuunnitelman hyväksyminen
Arvoisa pj, hyvät valtuutetut
Sote 2015 toimenpidesuunnitelma on kattava kuvaus tämän hetken sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta Lahdessa ja koko valtakunnan tasolla. Suunnitelmassa kerrotaan siitä poliittisesta ja taloudellisesta muutoskentästä, jossa sote -palvelut ovat kuntarakenneuudistuksen ja asiakkaan lisääntyvän valinnanvapauden keskellä. Sote 2015 –suunnitelma on selvitys, joka kaikkien kuntavaaleihin valmistautuvien ehdokkaiden ja aivan tavallisten asukkaidenkin olisi hyvä lukea ihan yleissivistyksen vuoksi.
Jäin hieman pohtimaan Sote –palveluiden tuottavuusvaatimusten mittakaavaa. Lahden kaupunki käyttää tällä hetkellä n. 270 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, joka on hieman alle puolet kaupungin kokonaisbudjetista. Ikääntyvän väestön kasvavat palvelutarpeet nostavat kustannuksia nopeasti, jos merkittäviä palvelutuotannon ratkaisuja ei kyetä tekemään. Toimialajohtaja Mikko Komulainen kertoi valtuuston tiedotustilanteessa viime keskiviikkona hyvin tilanteesta jossa ollaan: Jos mitään ei tehdä tarvitaan vuosittain kymmeniä miljoonia lisäeuroja nykyisen palvelutason ylläpitämiseen!
Päijät-Hämeen kunnat ovat kuitenkin jo nyt valtakunnan edullisimpia sairaanhoitopalveluiden tuottajia. Tuottavuuden löytäminen on todellinen haaste, ja onnistuu vain muuttamalla merkittävällä tavalla palveluntuotannon muotoja. Vanhusten palveluiden tarjoaminen lähellä asiakkaan normaalia elämänpiiriä on varmasti suunta, johon meidän tulee mennä laitosvaltaisuuden sijaan. Sote -toimialalle on annettava täysi tuki vaativien muutostöiden kanssa!
27§ Muutoksia vuoden 2012 talousarvioon (KV 5.3.2012)
Arvoisa pj, hyvät valtuutetut ja kuulijat,
Pian marraskuisen talousarvion hyväksymisen jälkeen olemme jo päättämässä useista merkittävistä muutoksista. Päätettävänämme on Jalkarannan hoitokoti –hankkeesta luopuminen SOTE2015 toimenpidesuunnitelman mukaisesti, suuri lisäpanostus kaupungin SAP-järjestelmää valmistelevalle TOTAL –hankkeelle, sekä kaupungin vuotuista investointitasoa vastaava korotus konserniyhtiöille myönnettäviin antolainoihin. Päivähoitoon osoitetaan myös lisämäärärahaa kysynnän edellyttämällä tavalla. Näyttää siltä, että tuottavuusraamiin puristetut toimialat hakevat kasvun edellyttämiä panostuksia lisätalousarviolla. Tuottavuusohjelman tavoitteisiin pääseminen vaikuttaa haastavalta kaupungin kasvu huomioiden.
Käsiteltävän pykälän perusteluosassa todetaan rauhoitellen, että ”konserniyhtiöille myönnetyt antolainat eivät rasita kaupungin taloutta.” Konsernipankin on kuitenkin otettava lisää lainaa yhteensä peräti 66.6 Meur. Velanottoon sisältyy aina korkoriski, vaikka sen realisoituminen nykyisellä korkotasolla näyttääkin epätodennäköiseltä. Suurten rakennusinvestointien kannattavuus on hyvin suhdanneriippuvaista. Kiistellyn toriparkki-investoinnin kannattavuus riippuu pitkälti talouden yleisestä kehityksestä eli keskustan toteutuvista rakennushankkeista. Pysäköintilaitosinvestoinnin matematiikka toimii velvoite- ja asiakaspaikkojen riittävällä kysynnällä. Joka tapauksessa kalliin pysäköinti-investoinnin kannattavuus voidaan turvata vain sijoittamalla pysäköintitilat riittävän keskeiselle paikalle.
Voidaan perustellun kriittisesti pohtia miltä osin ydintehtäviin strategiassa sitoutuneen kaupungin tulisi ylipäätään toimia pysäköinti- ja urheiluhalliliiketoiminnassa? Näiden toimintojen strategisuus tulee vähintäänkin avata nykyistä selvemmin osana kaupungin omistajapoliittista ohjausta, myös suurelle yleisölle. Niin kauan kuin kaupunki näillä liiketoiminnan alueilla kuitenkin toimii, on veronmaksajien etujen mukaista valvoa, että investoinnit ovat kannattavia. Sitä varten yhtiöissä on hallitus.
Nyt päätetään siitä, saadaanko keskustan länsipuolen velvoite- ja asiakaspysäköinti järjestettyä. Tämä on yksi reunaehto keskustan kehittämisen kokonaisuudessa, jonka suurista linjoista valtuusto yksimielisesti päätti viime vuoden kesäkuussa. Toriparkki-investoinnin lisäksi meillä on koko joukko muita ratkaistavia asioita edessäpäin: milloin ja miten saadaan kävelykeskusta, jossa kävely, pyöräily ja joukkoliikenne asetetaan etusijalle Lahden kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaisesti? Kuinka huoltoliikenne saadaan pelaamaan? Mennään siis rohkeasti eteenpäin ja keskitytään reunaehtojen vatvomisen asemesta kehittämään vetovoimaista, uudistuvaa ja myönteistä kaupunkia!
KV Talousarviokokous 28.11.2011, Vihreiden ryhmäpuheenvuoro
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Lahden kaupungin talousarviota 2012 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2013 ja 2014 lukiessa taloudellisen tilanteen voisi olettaa jatkuvan ”kohtuullisen hyvänä”. Euroopan ja globaalin talouden näkymät ovat kuitenkin synkentyneet yhtä matkaa pohjolan pimenevien iltojen kanssa. Tänään, 28. päivä marraskuuta 2011, olemme tilanteessa, jossa on äärimmäisen vaikeaa ennustaa Lahden kaupungin taloudellista tilannetta keväällä 2012. Kaikki riippuu maamme kyvystä ylläpitää vientiä ja työllisyyttä globaalin talousauringon valonpilkahduksen käydessä taivaanrannassa yhä kalpeammaksi. Tupla V ei ole enää pessimistisin skenaario, vaan oikeastaan aika optimistinen. Pessimistit näkevät Euroopan talouden VL:n jossa uuden sukelluksen ja pohjan jälkeen jäädään pitkään 0-kasvuun 90-luvun Japanin tapaan.
Erilaiset hyvinvointi- ja talousmittarit näyttävät Lahdessa tällä hetkellä eri suuntiin. Työttömyys on laskenut Lahdessa tasaisesti vuoden 2010 alkupuolen 16,5 %:sta tämän vuoden marraskuun 12,4 %:n. Edelleen työttömyys on Lahdessa hälyttävän korkea verrattuna maan keskiarvoon, joka on n. 8 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös kasvanut tänä vuonna. Hyvinvointitilinpäätös 2010 kuitenkin osoittaa, että suurin osa Lahden kaupungin lapsista, nuorista ja työikäisistä sekä merkittävä osa myös ikääntyneistä voi hyvin. Lahden mediaanitulot ovat muita suuria kaupunkeja pienemmät, pienituloisten osuus on suurempi. Kun taloudellinen tilanne kiristyy, on alueella väestöryhmiä, jotka ovat nyt todellisessa riskissä pudota hyvinvointiyhteiskunnan kelkasta ja syrjäytyä. Lahden kaupungissa on keskimääräistä enemmän pienituloisia eläkeläisiä sekä yksinhuoltajaperheitä, joiden riski ajautua köyhyyteen on erityisen suuri.
Kaikista edellä mainituista syistä julkisten palveluiden laadun ja saavutettavuuden merkitys kasvaa tulevina, taloudellisesti tiukkoina aikoina. On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ollaan kehittämässä ja resursseja ohjataan entistä selvemmin perusterveydenhuoltoon. Taloudellisista syistäkin on äärimmäisen tärkeää, että terveydenhuollon kasvavaa painetta saadaan ohjattua muualle kuin erikoissairaanhoitoon, jonka kulukäyttäytyminen ei ole kuntien hallinnassa. Lahden vanhenevan väestön palveluntarpeet kasvavat myös yksinäisyyden vuoksi. Meillä tulee olla voimavaroja, joita kohdennetaan tulevina vuosina kaikkein kipeimmin julkisia palveluja tarvitseville.
Lahden koulujen tilanne on painajaismainen. Kuulemme päivittäin lisätietoja koulujen sisäilmaongelmista, viimeisimpänä uutiset Möysän koulun ongelmista vasta viikko peruskorjausremontin valmistumisen jälkeen. On arvioitu, että Liipola-Kaikuharjun, Kiveriön ja Jalkarannan koulujen kunnostaminen tai uudelleen rakentaminen maksaisi kaupungille noin 50 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi meillä on edessä myös Launeen sekä mahdollisesti muidenkin koulujen remontteja. Virkamiesesitykset kaupungin kiinteistöjen investointisuunnitelmista tehtiin ennen uusimpia tietoja koulukiinteistöjen kunnosta. Koulujen mittavat sisäilmaongelmat eivät voi silti kenellekään tulla yllätyksenä: jo viime valtuustokaudella toiminut homevaliokunta linjasi mm. Jalkarannan koulun peruskorjauksen olevan kiireellisten listalla. Silti emme näe tässä KH:n esityksessä osoitettavan investointirahaa koulujen sisäilmaongelmista johtuviin peruskorjauksiin.
Tilanne on jossakin määrin samankaltainen katuinvestointien osalta. Uusia teitä ja katuja rakennetaan nopeammin kuin ehditään korjata vanhaa. Lahdessa kertyy korjausvelkaa kaduille. Vihreän valtuustoryhmän mielestä taloussuunnitelmavuosien 2013 ja 2014 investoinnit tulisi pohtia näiden tietojen valossa aivan uusiksi. Vanhan korjaaminen tulee olla uusinvestointeja tärkeämmällä sijalla. Homekoulut on saatava kuntoon, kadut ja tiet korjattua.
Priorisointi on vaikea asia, joka puuttuu tästä talousarvioesityksestä vielä lähes kokonaan. Voisi jotenkin olettaa, että rahaa on vielä niin paljon, että tärkeysjärjestyksellä ei ole niin väliä. Näin ei ole. Taloudelliset pelimerkit tullaan asettamaan tärkeysjärjestykseen joko julkisesti ja keskustellen tai näkymättömästi ja vaivihkaa. Mitä vähemmän pelimerkkejä, sen vaikeampaa on peli. Vihreä valtuustoryhmä tulee esittämään Mukkulan kevythallin, tekonurmikentän ja pukusuojarakennuksen poistoa sivistystoimialan hankeryhmän uusinvestoinneista (s. 235) vedoten siihen, että sen ei tärkeysjärjestyksessä tule mennä välttämättömien kouluinvestointien edelle. Tämä vähentää Lahden kaupungin velanottoa 1.94 M euroa. On myös äärimmäisen tärkeää, että kaupunki etsii kaikkiin tulevaisuuden elinvoimaisuusinvestointeihin, keskustan kehittämiseen, matkakeskuksen toteuttamiseen ja erilaisiin urheiluinvestointeihin, mahdollisimman paljon yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita kumppaneiksi ja rahoittajiksi. Tämän tulee olla investointien suunnittelun lähtökohta.
Hyvät valtuutetut, arvoisa puheenjohtaja ja kuulijat. Tämän hetken talouspuheet ovat helposti synkkää, synkempää ja sysimustaa. Tosiasia kuitenkin on, että Lahden kaupungin talous on yhä kohtuullisen hyvässä jamassa ja selvisimme edellisestä taantumasta paljon ennakoitua helpommin. On vielä mahdollista, että nytkin selviämme. Mikäli emme kuitenkaan selviä pienillä kolhuilla, on edessä kivuliaampi rutistus, joka tehostaa julkisen talouden toimintaa ja tulee petraamaan rakenteita. Sellaisessa myrskyssä kaatuvat helposti kuntarajat, ja päällekkäiset julkishallinnon rakennelmat, sillä tärkeintähän on, että asukkaan pää pysyy pinnalla. Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen on tärkeintä.
KV 13.6.2011 87§ Toriparkki
Hyvät valtuutetut, kunnioitettu puheenjohtaja, arvon kuulijat,
Tuli sanottua jo tärkeimmät asiat toriparkin periaateratkaisusta edellisen pykälän käsittelyn yhteydessä. Itselleni toriparkki on ollut ennen kaikkea periaatteellinen kysymys, huolestunutta pohdintaa siitä, miten se vaikuttaa autoistumiseen Lahdessa. En usko, että autoistuminen kasvaa toriparkin myötä. Toriparkki ei myöskään missään tapauksessa vähennä sitä. Autoriippuvan yhdyskuntarakenteen purkamiseen tähtäävät ratkaisut tehdään paljon suuremman kokoluokan suunnitelmissa, yleiskaavassa ja joukkoliikennemäärärahoista päätettäessä, mutta ennen kaikkea meidän jokaisen toimesta, joka ikisenä päivänä valitessamme liikkumistapamme. Tänään närää aiheuttava toriparkki-investoinnin rahoituskysymys on hyvin tärkeä tekijä, mutta minulle se ei ole koskaan ollut asian ydin.
Luottamushenkilönä en voi kuin ihmetellä sitä virkamiestoimintaa, jolla toriparkin päätöksenteko nyt hoidettiin. Toriparkin kaavan hyväksymisen yhteydessä annettiin vahvasti ymmärtää, että ulkopuolisia investointeja on luvassa, eikä kaupungin tarvitse ottaa taloudellista riskiä. Nyt ollaan kuitenkin tässä. 15 miljoonan euron investointi ollaan toteuttamassa kaupungin omistaman osakeyhtiön kautta. Toriparkin kaavakäsittelystä on pian 1,5 vuotta aikaa. Siinä ajassa luulisi valmistuvan briljantin selvityksen, jonka kanssa ei tarvitse kompuroida. Nyt ollaan saattamassa tätä pomppivaa palloa maaliin, amerikkalaisen jalkapallon tavoin vaikka jäsenet mustelmilla. Ei ole mikään ihme, että moni valtuutettu vastustaa.
”Toriparkki-investointi ei saa rasittaa kaupungin taloutta” todettiin valtuuston kokouksen päätöksenä 18.1.2010. On loogisin mahdollinen lopputulos olla tämän jälkeen kannattamatta toriparkin rakentamista Lahden Pysäköinnin toimesta. Tulkinta tosin olisi samanlainen, jos valtuusto olisi todennut, että ”Toriparkki ei saa tuottaa kaupungille tuloja”. Tuloja, joita voidaan käyttää edelleen meidän kaikkien iloksi. Tällainen iso investointi on riski, mutta itse en usko sen näillä reunaehdoilla realisoituvan. Toriparkin taloudellinen kannattavuus ratkaistaan kuitenkin keskustan pysäköintijärjestelmän kokonaisuudessa, sekä toteutuvien lisärakentamiskohteiden velvoitepysäköintipaikkamäärillä. Toriparkista pidemmällä aikavälillä laskelmien mukaan tuottoja tulee mielestäni edelleen ohjata joukkoliikenteen infrastruktuurin tason nostoon, kuten bussipysäkkien, sähköisten opastintaulujen ja verkossa toimivien reittisuunnittelupalveluiden kehittämiseen. Tämä ratkaisu voi tuntua nyt erikoiselta, mutta tulevaisuudessa se saattaa olla aivan luonteva toimintatapa.
Toriparkki mahdollistaa keskustan lisärakentamishankkeiden toteuttamisen, sekä suunnitellun kävelykeskustan ratkaisun. Kadunvarsipaikkoja on aika vaikea siirtää muihin pysäköintilaitoksiin.
Näillä eväillä ja huomioilla kannatan toriparkin rakentamisperiaatteita.
KV 13.6.2011 86§ Keskustan kehittäminen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kunnioitetut kuulijat
Minusta meillä on edessämme nyt sellainen keskustan kehittämisen iso raami, johon voimme ensimmäistä kertaa olla tyytyväisiä. Aleksista tulee Lahden keskustan ensimmäinen oikea kävelykatu. Saamme Lahteen eri liikennemuotoja sujuvammin yhdistävän matkakeskuksen, jonka toteutus ei ole riippuvainen kehätien valmistumisaikataulusta. Keskustan kehittämisen linjaratkaisujen suunnittelun viime metreillä löytyi uusia ideoita matkakeskuksen sijoittumispaikan sekä bussiliikenteen pääreittien suhteen. Bussien pääreitti keskustassa kulkee tulevaisuudessa etelä-pohjoissuuntaisena heilurina nykyisestä itä-länsisuuntaisesta liikenteestä poiketen. Jatkossakin keskustaan ja torin läheisyyteen pääsee vaivattomasti bussilla, pysäkit ovat vain vähän eri paikoissa. Ihan kaupungin ydinkeskustassa oleva Aleksi sen sijaan rauhoitetaan autoliikenteeltä. Meidän Aleksista tulee kansalaisten temmellyskenttä ja esteetön olohuone, jossa mahti ei ole autoilla, ei isoilla eikä pienillä.
Muutos on joskus pelottavaa. Useimmiten jälkeenpäin huomataan, että se on kuitenkin kannattanut. Minä olen vasta nyt päässyt sisälle lahtelaisen politiikan ja kansalaiskeskustelun perusluonteenpiirteistä. Joskus tuntuu, että täällä Päijät-Hämeessä syvimmän skeptisyyden kuvitellaan olevan realistisin mahdollinen ajattelutapa. Pessimisti ei pety. Minä en usko pettyväni näihin keskustan linjaratkaisuihin, vaikka jotkut sen nyanssit ovat itseltäni edellyttäneet pettymyksenkin läpikäymistä. Toriparkki on ollut meille vihreille pettymys.
Jos demokratiaa oikeasti haluaa kunnioittaa, on mielestäni joskus vain nieltävä pettymys ja mentävä uuteen suuntaan. Toriparkin periaateratkaisun keskustelu käytiin kaavakäsittelyssä. Me vihreät hävisimme siinä keskustelussa. Nyt käsiteltävänä olevalla keskustan uudella runkosuunnitelmalla on kuitenkin merkittävästi parempi vartalo kuin edeltäjällään. Tässä kadunvarsipysäköinnin määrät on sidottu rakenteelliseen pysäköintiin, eli toriparkki poistaa kadunvarsipaikkoja keskustasta. Toriparkki on siten helpompi hyväksyä osana tätä uutta kokonaisuutta.
Olisikohan meidän aika muuttaa myös päätöksenteon ja suunnittelun luonnetta osana WDC 2012 vuoden kansalaisosallisuuden vahvistamista? Suunnittelun avoimuus ja osallisuus päätöksenteossa on tae helpompiin päätöksiin. Tänään me päätämme keskustan kehittämisen linjaratkaisuista melko yksissä tuumin. Ilman ristiriitoja ja paineita sekään ratkaisu ei tosin synny. Toriparkin päätöksessä sen sijaan on kovat paineet. Ei kannata ladata tähän yhteen yksityiskohtaan liikaa tunnetta, se ei määrittele Lahden kehittymisen suuntaa pitkällä aikavälillä millään tavalla.
Toriparkilla ei ratkaista niitä yksityisautoilun ongelmia, jotka syntyvät ihmisten elämäntapojen ja alueidenkäytön suunnittelun huonosta yhteisvaikutuksesta. On tärkeää etsiä ratkaisuja autoriippuvan yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Miksi sitten kannatan toriparkkia? Siksi, että se korvaa kadunvarsipysäköintiä ja tuo tilaa inhimillisemmälle toiminnalle. Keskustassa tulee lisärakentaminen huomioiden tavoitella kuitenkin pysäköinnin nollasummapeliä. Me vihreät emme kannatta pysäköintipaikkojen määrän selvää kasvattamista keskustassa. Sen sijaan kannatamme joukkoliikenteen lisäpanoksia, turvallisempia liikenneympäristöjä, kansalaisaktiivisuutta ja ihmisten kohtaamiseen kannustavaa aluesuunnittelua.
Toriparkista kertyviä varoja voitaisiin edelleen ohjata joukkoliikenteelle. Tämä on se etu, jonka Lahden kaupunkikonserni saa pitäessään kiinni keskustan pysäköinnin kokonaisuudesta. Tähän liittyen teen seuraavan ponsiesityksen päätökseen: "Keskustan pysäköintijärjestelmän kokonaissuunnittelussa selvitetään taloudellisten voittojen ohjauksen mahdollisuus Lahden kaupungin joukkoliikenteen kehittämiseen."
Lahti on ottamassa ison kehitysaskeleen avoimen kansalaiskeskustelun suhteen WDC2012 vuoden kansalaisideointiin liittyvässä toiminnassa. Pessimisti ei pety, mutta silti kehottaisin kaikkia pohtimaan, mitä avoin päätöksenteko ja osallisuus, vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa itse kullekin tarkoittaa. Miten pääsisimme luovien ideoiden, lennokkuuden, palon ja inhimillisyyden maailmaan pohtiessamme keskustan kehittämistä? Sen tuloksia, pieniä inhimillisiä merkkejä minä katselisin Lahden katukuvassa mielelläni vaikka loppuikäni.
19.4.2010 Energiatehokkuusaloitettamme käsiteltäessä:
Valtuustoaloitteemme jatkaa vilkkaana alkanutta energiakeskustelua (viittaa muutama pykälä aiemmin käsiteltyyn tuulivoima-aloitteeseen, jossa Aleksi Mäntylä ja minä olimme myös mukana), eli energiatehokkuuden lisäämistä Lahden kiinteistökannassa. Rakennusten osalta energiatehokkuuden kipukysymyksenä voidaan pitää vanhan, olemassaolevan rakennuskannan korjaamista energiatehokkaampaan suuntaan. Vaikeaksi asian tekee tasapainoilu remonttien kustannusten ja mahdollisesti saatavien kustannushyötyjen kanssa. Kaikki energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet eivät välttämättä ole kustannustehokkaita, mutta energian hinnalla on kannattavuuteen tietenkin keskeinen vaikutus.
Lahden talot ja tilakeskus ovat vastauksissaan eritelleet niitä toimia, joita on toteutettu ja suunnitellaan toteutettavan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Tehtävää on paljon, joten hyvä, että asiat etenevät. Lahden strategian tavotteiden kannalta tärkeintä on kuitenkin se, millä vauhdilla ratkaisuja ja päätöksiä tehdään.
EU laittaa tulevaisuudessa yhä suuremman lusikkansa energiaremonttisoppaan. Korjausrakentamisen energiatehokkuutta ei ole toistaiseksi pakotettu normeilla, mutta jatkossa tilanne näyttää muuttuvan. EU:n komission energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotuksen mukaan laajojen korjaustoimenpiteiden yhteydessä tulisi kaikkien rakennusten osalta asettaa myös normipohjaiset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Toivottavasti Lahdessa kyetään tekemään ratkaisuja ja päätöksiä etukenossa ennen pakottavaa tarvetta.
Jäämme odottamaan energiankäytön tehostamissuunnitelman valmistumista ja toimenpideohjelmaa.
12.4.2010 Ryhmäpuheenvuoro tuottavuusohjelmasta:
Käsissämme oleva tuottavuusohjelma on Lahden kaupungin näkemys valtionvarainministeriön edellyttämästä tuottavuusohjelmasta. Kuten todettua, tuottavuusohjelma on syntynyt virkamiesvalmistelussa ja luottamushenkilöiden rooli ohjelman valmistelussa on ollut hyvin vähäinen. Tästä huolimatta, tai juuri siksi, ohjelmassa on paljon hyvää ja useiden muiden kaupunkien ohjelmiin verrattuna paljon enemmän ”kättä pidempää” – rohkeutta sanoa asioita ääneen ja tehdä niistä konkreettisia. Harva voi olla eri mieltä sähköisten palveluiden lisäämisen tarpeesta tai välttämättömyydestä hahmottaa uudelleen kaupungin palvelutuotantorakennetta.
Päättäjän sitoutuminen ohjelmaan ei kuitenkaan synny kivuitta. Ei liene yllättävää, että ohjelman sisältämät yksityiskohdat herättävät valtuutetuissa epäilyksiä siitä, että valtuusto hyväksyessään ohjelman tulee samalla hyväksyneeksi periaatteita, jotka voivat johtaa enemmistön tahtotilan vastaisiin toimenpiteisiin. Näistä ehkä kaikkein läpinäkyvimpiä esimerkkejä ovat poliittisesti vaikeat koulu- ja kirjastoverkon muutokset. Päättäjille on kaiken aikaa vakuutettu, että kustakin suuresta asiasta tehdään aikanaan erilliset päätökset. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on välttämätöntä, että näissä yksityiskohtaisemmissa tarkasteluissa selvitetään riittävästi vanhojen palvelupisteiden käyttömahdollisuuksia myös uuden tyyppisten yhteispalveluiden järjestämisessä.
Suuria haasteita tullaan kokemaan mm. vanhusten kotihoidossa, jossa henkilöstömäärän tavoitteeksi on tuottavuusohjelmassa on asetettu 16 henkilön työpanoksen väheneminen tähän vuoteen verrattuna, yli 75-vuotiaiden väestöosuuden kasvaessa samalla nykyisestä alle 9 % lähelle 10 % koko kaupungin väestöstä. On aika selvää, että nykyisellä palvelujen tuotantotavalla ei näihin tavoitteisiin voida päästä. Toisaalta toimialajohtaja Tervahauta on korostanut esittelyissä myös varsinaisen hoitotyöhön käytettävän ajan kasvattamista nykyisestä. Uskomme kyllä, että sähköiset työskentelytavat voivat jossain määrin nopeuttaa työtä eri toimialoilla, mutta teknologiauskossakin kannattaa säilyttää realismia. Vanhusten luona käytettyyn kotihoitoon tuskin saadaan asiakaskohtaisesti lisää aikaa näillä sisäänrakennetuilla tavoitteilla, sillä asiakasmäärä kasvaa pelkästään seuraavan 3 vuoden aikana 5-10 %. Se, millaisia sote-palveluiden ulkoistamiseen tähtääviä olettamia tuottavuusohjelma myös pitää sisällään, voimme me valtuutetut vain arvailla.
Olemme varmasti kaikki sisäistäneet kilpailukyvyn kehittämisen kaupunkimme kohtalonkysymykseksi, tekijäksi, joka määrittelee sen millaisessa kaupungissa me tulevaisuudessa elämme. Uusilla rakentuvilla asuinalueilla on tässä kehityksessä paljon merkitystä, nojaahan Lahden väestönkasvu ja menestys paljon Helsingissä työskentelevien, hyvin toimeentulevien ihmisten houkuttelemiseen tälle alueelle. Paljon vähemmälle keskustelulle ovat jääneet ne vaikutukset, joita tätä väestöryhmää varten kaavoitettujen asuinalueiden kehittämisellä on muiden kaupunginosien palvelu- ja yhdyskuntarakenteeseen. On luonnollista, että kaupungin investoinnit ovat suhteellisesti suurimmat uusille asuinalueille, mutta tämä ei saa merkitä tuottavuusajattelun unohtamista uusien alueiden investointien osalta. Myös vanhemmista lähiöistä on pidettävä huolta. Lahdessa on oltava hereillä ja ymmärrettävä sosiaalisen epätasa-arvoistumisen vaikutukset koko kaupungin elinvoimaisuudelle. Syrjäytymisen syveneminen on kaupunkimme talouden kannalta varmasti paljon vanhusväestön kasvamista suurempi uhkatekijä, joka tulee ymmärtää nimenomaan tuottavuuskysymyksenä. Pitkän aikavälin taloustarkastelussa syrjäytymisen ehkäisy on vihreän valtuustoryhmän mielestä aivan keskeisimpiä asioita.
Viheralueiden merkitys TEKY:n osiossa kaupungin kasvuedellytysten tekijänä on sympaattinen ja kannatettava, mutta kaipaisi rinnalleen myös joukkoliikenteen tärkeän roolin lausumista ääneen. Vihreä valtuustoryhmä toivoo, että panokset joukkoliikenteeseen nähdään tästä huolimatta keskeisenä houkuttelevuuteen ja imagoon vaikuttavana asiana.
Näillä huomioilla vihreä valtuustoryhmä voi hyväksyä tuottavuusohjelman.
29.11.2010 Talousarviovaltuuston ryhmäpuheenvuoro
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Käsissämme oleva vuoden 2011 talousarvio ja 2011-2013 taloussuunnitelma on viime päivien talousuutisiin nähden varsin optimistinen. Totuus on, että yksikään tässä salissa olevista ei tiedä miltä euroalueen talous tulee näyttämään edes puolen vuoden aikajänteellä. Lahden kaupungin talous on kuluneen vuoden aikana kehittynyt kuitenkin odotettua myönteisempään suuntaan, joten optimismille on katettakin.
Tuottavuusohjelmasta on valtuuston kesken ollut paljon puhetta, mutta toistaiseksi vielä varsin vähän villoja. Tuottavuutta tai tuottamattomuutta ei merkittävästi kasvateta muutamien kymppitonnien tai edes satojen tuhansien veivaamisella suuntaan tai toiseen. Henkilöstön nopea eläköityminen 5000 työntekijän kaupunkikonsernissa, raaistuva kilpailu osaavasta työvoimasta sekä pikkuhiljaa kasvavat palveluntarpeet pistävät meidät selkä seinää vasten jo aivan lähitulevaisuudessa. Vähemmällä henkilöstömäärällä on tehtävä selvästi enemmän ja samalla huolehdittava henkilöstön jaksamisesta ja sitoutumisesta. Onkohan meillä käsissämme vielä edes tämän muutosprosessin ituja? Vihreä valtuustoryhmä katsoo, että tuottavuuden kestävä kasvattaminen on otettava Lahden kaupunkikonsernin kehittämisen kovimpaan ytimeen. Tämän vuoksi emme halua paisuttaa talousarviota ylimääräisillä lisäyksillä. Vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen palveluverkkotyöryhmän esityksiin talousarviovuoden osalta.
Lahden kaupungin investointiohjelma tuleville vuosille on mittava samaan aikaan kun valtio ja kunnat, Lahti mukaanlukien, velkaantuvat vauhdilla. Maltilliseen kasvuun perustuvan talousennusteen lisäksi olisi mielenkiintoista lukea siitä, miten vientivetoinen Lahti toimisi pahimmassa mahdollisessa skenaariossa, eli euroalueen talouden hajotessa käsiin. Miten selviydymme kasvavasta lainakannasta, jos Euroopan talous sukeltaa uudestaan? Pitäisikö investointeja alkaa tuolloin jäädyttää? Millä periaatteella investoinnit priorisoidaan, kysymys on kaupungin omien investointien osalta pitkälti välttämättömistä peruskorjaushankkeista?
Vihreä valtuustoryhmä tervehtii ilolla joukkoliikennemäärärahojen kasvua talouden tiukassa tilanteessa.
Kunnallisjärjestömme Lahden vihreät ry on esittänyt kannanottonaan, että Neste rally MM-osakilpailun tukeminen verovaroilla ei ole järkevää tavoiteltaessa samanaikaisesti ympäristökaupungin profiilin nostoa. Puhtaan teknologian yritykset eli ns. Cleantech ala kasvaa Lahdessa tällä hetkellä vauhdilla. Lahden vihreän valtuustoryhmän mielestä kaupungin ja erityisesti sen matkailu- ja yritystoimintaa tukevien tytäryhtiöiden tulee kunnianhimoisesti tavoitella innovatiivisia, aidosti ympäristömyönteisiä tapahtumia alueelle. Nämä toisivat myös kansainvälistä näkyvyyttä ympäristökaupunki Lahdelle ja alueemme yrityksille. Vihreä valtuustoryhmä tulee esittämään MM-ralliin varatun 120 000 euron poistamista elinkeinorahastosta.
Muutoin vihreä valtuustoryhmä voi hyväksyä Lahden kaupungin ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman kolmelle seuraavalle vuodelle.
|
